home ostopaikat ruokintaohjeita uutiset yhteystiedot The Iams Company
   

Eukanuba Cat Expert
Tiineys, imetys ja vieroitus
  Oikea ravitsemus auttaa onnistumaan

Menestyksekäs kasvatustyö vaatii paljon harkintaa, suunnittelua ja huolenpitoa -puhumattakaan huomattavasta määrästä aikaa ja rahaa. On siis järkevää, että haluat tietää mahdollisimman paljon niistä onnistumisen osatekijöistä, joihin voit itse vaikuttaa.

 Sattuma vastaan hallinta

Joihinkin asioihin emme voi vaikuttaa millään tavalla. Hyvä esimerkki tästä on se, miten pentueen isän ja emän geenit sekoittuvat keskenään. Voimme valita jalostusyksilöt mahdollisimman hyvin käyttämällä kissojen arvioinnin tukena esimerkiksi näyttelytuloksia ja erilaisia kokeita, joiden tulosten perusteella vertaamme kissoja rotumääritelmiin. Lopputulokseen, eli pentueeseen, vaikuttavat perimä, sattuma ja onni, kaikki yhdessä. Huolellisesta ravitsemuksellisesta hoidosta voi kuitenkin olla hyötyä, koska se varmistaa, että syntymättömät pennut saavat sopivaa ravintoa ja että emokissalla on kaikki mahdollisuudet tuottaa riittävästi maitoa pennuilleen. Ennen astutushetkeä onnistuneen lopputuloksen voi varmistaa noudattamalla muutamaa ohjetta.


 Ennen astutusta

Nartun pitäisi olla ihannepainoinen ja erittäin hyväkuntoinen. Toinen tärkeä edellytys on, että tuleva emo on fyysi-sesti kypsä äidiksi. Jos narttu on alipainoinen, se ei tiineysaikana ehkä pysty syömään riittävästi ruokaa tyydyttääkseen sekä omat ravitsemukselliset tarpeensa että kohdussa kehittyvien sikiöiden tarpeet. Ellei emokissa saa riittävästi oikeanlaista ravintoa, pentujen syntymäpaino voi jäädä pieneksi ja vastasyntyneiden kuolleisuusriski kasvaa. Jos taas tuleva emo on ylipainoinen, sikiöt saattavat kehittyä hyvin suurikokoisiksi, jolloin synnytyksestä tulee vaikea ja kivulias. Näin ollen emokissalle olisi parasta syöttää premium-luokan ylläpitoravintoa. Aikuisen 3-5 kiloa painavan kissan päiväannokseksi suositellaan 35-55 grammaa.


Kun tiedät miten paljon narttukissasi normaalisti syö, pystyt helpommin valvomaan sen ruoan saantia ja säätämään annokset sopiviksi tarpeen mukaan.


 Tiineysajan ruokinta

Narttukissan tiineyden kesto vaihtelee yleensä 57 ja 67 päivän välillä, keskimääräisen raskauden keston ollessa 63 päivää. Joillakin roduilla, kuten siamilaisilla, tiineysaika voi olla pitempi. Tiineen naaraan paino nousee lineaarisesti noin toisesta tiineysviikosta alkaen. Pentujen syntyessä emon paino laskee heti 40% siitä, mihin se nousi tiineysaikana. Loput 60% emon painonlisäyksestä on rasvaa, jonka se vähitellen kuluttaa imetysaikana. Vaikuttaa siltä, että emokissa pystyy valmistautumaan imetysajan rasituksiin varastoimalla kehoonsa energiaa tiineysaikana.


Varmista, että narttukissan paino pysyy ihannerajoissa antamalla sen syödä normaalikokoisia tai hieman tavallista suurempia annoksia ensimmäisten kuuden raskausviikon aikana. Anna emolle ravintoa, jonka energiapitoisuus on korkea. Kolmen viimeisen raskausviikon aikana emon energiantarve kasvaa ja sen pitäisi saada normaaliannoksen lisäksi 25-50% enemmän ruokaa päivässä. Tiineyden loppuvaiheessa vatsan tilavuus usein pienenee huomattavasti, joten emo ei useinkaan pysty syömään paljoa kerralla. Kun tarjoat päivittäisen ruoka-annoksen usealla aterialla tai vaihdat paljon kaloreita sisältävään ruokaan, kuten Iams Kitten -täysravintoon, emokissa saa saman määrän ravintoa pienemmästä ruokamäärästä. Myös eläinlääkäreillä on myynnissä monia erilaisia kaloripitoisuudeltaan korkeita ruokia. Kannattaa selvittää yhdessä eläinlääkärin kanssa mikä ruoka sopii parhaiten juuri sinun emokissallesi.


 Lisäravinteet

Tiineysaikana sikiöiden tervettä kehitystä varten ei tarvita mitään lisäravinteita, kuten kalsiumia tai muita kivennäisaineita, kunhan emokissa syö tasapainotettua, korkealaatuista ravintoa. Itse asiassa tutkimustulokset osoittavat, että liika kalsiumin tai D-vitamiinin saanti tiineysaikana voi aiheuttaa pehmeiden kudosten kalkkeutumista ja fyysisiä epämuodostumia kehittyville sikiöille. Vaikka kalsiumin tarve sekä tiineys- että imetysaikana on suuri, emokissa saa normaalisti tarvitsemansa lisäravinteet syömällä enemmän tavallista ruokaa


 Imetysajan ruokinta

Ravitsemuksellisesti imetys on emokissalle yksi kaikkein haasta- vimpia elämänvaiheita. Syntymästään vieroitukseen asti kissanpennut ovat ravinnon suhteen täysin riippuvaisia emosta. Tämän takia kaikille imettäville emokissoille pitäisi antaa hyvin sulavaa, paljon energiaa sisältävää ravintoa. Kun emo saa ravinnostaan runsaasti energiaa, maitoa erittyy riittävästi eikä emon paino laske jyrkästi. Imetysajan energiansaanti saattaa vaikuttaa erittyvän maidon määrään. Jos emon maito ei riitä, pentujen kasvu saattaa kärsiä ja vastasyntyneiden kuolleisuusriski kasvaa. Riittävä veden saanti on myös tärkeää maidonerityksen kannalta.


 Käytännön ruokintaohjeita tiineysajaksi

  • Anna emokissalle hyvin sulavaa, paljon energiaa ja ravintoaineita sisältävää ravintoa.
  • Älä lisää ravinnon määrää ennen kuin viidennellä tai kuudennella tiineysviikolla.
  • Anna emolle tiineyden loppuvaiheessa monta pientä ateriaa päivässä.
  • Lisää ravinnon määrää noin 25-50% tiineysajan loppua kohti.
  • Emokissan paino ei saisi kasvaa enempää kuin 15-25% ennen synnytystä.
  • Synnytyksen jälkeen emokissan pitäisi painaa 5-10% enemmän kuin normaalisti.


Imetyksen emokissalle aiheuttama stressi riippuu emon ravitsemukselli-sesta tilasta ja painosta synnytyshetkellä, pentueen koosta ja imetyksen vaiheesta. Jos pentue on suuri tai emon kehon energiavaranto synnytyshetkellä on minimaalinen, liiallisen painon laskun ja aliravitsemuksen riski imetys-aikana on suurin.


Pentueen koosta riippuen emokissa syö imetyksen ollessa kiivaimmillaan kaksi tai kolme kertaa enemmän päivässä kuin normaalisti. Vaikka emo saa premium-luokan ravintoa, imetyksen huippuaikana tarvittavan ruoan määrä saattaa ylittää emon ruoansulatuskapasiteetin. Siksi päivittäinen ruoka-annos pitäisi jakaa usealle aterialle tai emon voi antaa syödä vapaasti.


Myös vesi on äärimmäisen tärkeää imetyksen aikana. Riittämätön nesteen saanti vähentää huomattavasti emolta erittyvän maidon määrää. Raikasta juomavettä on aina oltava tarjolla imettävälle emokissalle.


 Emon ruokinta vieroitusaikana

Kolmi-neliviikkoiset kissanpennut alkavat jo kiinnostua kiinteästä ruoasta (ks. sivu 6: "Totuttaminen kiinteään ruokaan"). Pentujen maidon juonti vähenee, kun ne alkavat vähitellen syödä enemmän kiinteää ruokaa. Samalla emon kiinnostus imettämi-seen alkaa laimeta. Tässä vaiheessa emon päivittäisiä ruoka-annoksia pitäisi hitaasti pienentää. Pentujen tultua vieroitusikään (seitsemän-kahdeksanviikkoisina) emon ruoan saannin pitäisi olla alle 50% enemmän kuin sen normaali ylläpitoannos. Emo kannattaa ruokkia erillään pennuista, niin etteivät pennut pääse syömään sen ruokaa.


 Käytännön ruokintaohjeita imetysajaksi

  • Anna emokissalle hyvin sulavaa ja paljon energiaa sisältävää ravintoa.
  • Huolehdi riittävästä kalorien saannista liiallisen painon laskun estämiseksi.
  • Kun imetys on kiivaimmillaan, anna kaksi tai kolme kertaa normaali ylläpitoannos.
  • Anna emon syödä vapaasti tai tarjoa monta ateriaa päivässä kun imetys on kiivaimmillaan.
  • Vähennä emon ruoan saantia hitaasti neljännen imetysviikon jälkeen.
  • Huolehdi siitä, että raikasta vettä on aina tarjolla.


 Viisas valinta: Eukanuba Kitten

Vaikka kissaemon onnistunut ruokinta vaatiikin harkintaa ja panostusta, se kannattaa. Itse asiassa yleisin riittämättömän maidon erityksen syy on riittämätön ravinto. Energiansaannin on oltava oikealla tasolla, mutta myös riittävä veden saanti on ratkaisevan tärkeää hyvän maidontuotannon kannalta. Pentujen ruokkiminen on emolle valtavan työläs urakka!


Iams Company on panostanut paljon ravitsemukselliseen tutkimustyöhön. Tiineys- ja imetysajan ravinnoksi suosittelemme Eukanuba Kitten -täysravintoa. Se on erittäin ravitsevaa ja energiapitoista, ja siitä myös tiineet ja imettävät emokissat saavat kaiken tarvitsemansa ylimääräisen energian, vitamiinit ja kivennäis-aineet tämän uuvuttavan vaiheen aikana.


Lähde: Canine and Feline Nutrition, A Resource for Companion Animal Professionals, Linda P.Case, M.S., Daniel P. Carey, D.V.M., Dianed A. Hirakawa, Ph.D., Mosby-Year Book, Inc. 1995.